Keskustelu joka muutti kaiken
Muutama vuosi sitten ohjelmoijien foorumilla joku kysyi, kunnioittivatko suuret viestipalveluyritykset todella lupaamaansa yksityisyyttä. Keskustelu alkoi puoliksi vitsillä, kommenteilla siitä, salaavatko he todella viestit vai lukevatko niitä sisältä päin. Kunnes joku ilmestyi ja sanoi työskennelleensä suuressa viestipalveluyrityksessä, jonka nimeä minun ei tulisi mainita.
Useiden viestien jälkeen joku esitti hänelle suoran kysymyksen. Ja hänen vastauksensa oli yllättävä: kyllä, sikäli kuin hän tiesi, sitoumusta olla lukematta viestien sisältöä noudatettiin tunnollisesti. Hänen kirjoittamansa koodi ja hänen lähimpien kollegoidensa koodi ei koskenut keskustelujen tekstiä.
Mutta sitten hän lisäsi jotain, mitä kukaan ei odottanut: "Emme lue viestien sisältöä, koska siihen ei ole tarvetta."
Miksi siihen ei ole tarvetta
Hän selitti, että miljoonien keskustelujen lukeminen ja ymmärtäminen on äärimmäisen monimutkaista. Ihmiset puhuvat kymmenillä kielillä, murteilla, perheslangilla, keksityillä lyhenteillä, lempinimillä, kaksimerkityksillä. Kaiken tämän käsittely vaatii valtavasti muistia, prosessoreita ja sähköä. Lyhyesti: rahaa. Paljon rahaa.
Ja mikä tärkeintä: se ei ole vaivan arvoista. Koska viestin sisältö, hän sanoi, on vain savua. Sumua, joka hämmentää. Absoluuttinen totuus on metatiedoissa.
Esimerkki joka selittää kaiken
Hän antoi esimerkin. Kuvittele mies, jolla on kumppani. Tiedämme, että hänellä on kumppani, koska hän jakaa sen sosiaalisessa mediassa. Tiedämme, että he asuvat yhdessä, koska heidän puhelimiensa sijainnit vastaavat toisiaan: he nukkuvat samassa paikassa, syövät illallista samassa paikassa, liikkuvat yhdessä viikonloppuisin. Kaiken tämän tiedon puhelimet tallentavat jatkuvasti ilman, että kukaan pyyttä.
Kuvittele nyt, että tämän miehen puhelin alkaa vaihtaa viestejä toisen, uuden puhelimen kanssa. Puhelimen, joka osoittautuu kuuluvan naiselle, joka ei ole hänen kumppaninsa. Tällä naisella on puolestaan oma kumppaninsa, jonka kanssa hänkin asuu yhdessä — tiedämme sen samoista sijaintitiedoista.
Heidän väliset viestinsä noudattavat kaavaa. Ne tapahtuvat tiettyiinä aikoina. Vastaukset ovat lähes välittömiä — käynnissä on aktiivinen, intensiivinen keskustelu. Se osuu lähes aina hetkiin, jolloin kumpikaan heistä ei ole todellisen kumppaninsa lähellä. Useammin silloin, kun he ovat yksin, ilman muita puhelimia lähettyville.
Ja silloin tällöin, tunnistettavaksi alkavalla säännöllisyydellä — eräänä iltapäivänä arkena, eräänä lauantaiaamuna — molemmat puhelimet ilmestyvät samaan maantieteelliseen sijaintiin. Syrjäinen paikka. Se voi olla varasto. Se voi olla kesamokki. Se voi olla pieni hotelli kaupungin laidalla.
Päivänselvää.
Onko yhtään viestiä luettu?
Ei. Ei yhtäkään sanaa. Mitään ei tarvinnut purkaa, tulkita tai käsitellä. Vain metatietoja: kuka puhuu kenelle, milloin, kuinka usein, missä heidän puhelimensa ovat sillä hetkellä. Tietoja, jotka eivät ole salattuja. Tietoja, jotka palvelimella on määritelmän mukaan, koska se tarvitsee niitä toimiakseen.
Mihin näitä tietoja käytetään? Mainosten näyttämiseen. Mainos lähellä sijaitsevasta hotellista, joka vuokraa huoneita tunneittain. Kahden hengen kylpyläpaketti. Tarjous huomaamattomasta ravintolasta alueella. Ei siksi, että joku olisi lukenut viestejäsi. Koska metatiedot ovat kertoneet tarinasi paremmin kuin omat sanasi.
Mitä tämä tarkoittaa
Kun sovellus kertoo sinulle "viestisi ovat päästä päähän salattuja", se saattaa puhua totta. Ehkä kukaan ei lue keskustelujesi tekstiä. Mutta jos palvelin tietää, kenelle puhut, mihin aikaan, kuinka usein ja missä olet kun sen teet, sisällön salaus on lähes merkityksetöntä. Metatiedot ovat jo kertoneet kaiken, mitä heidän tarvitsee tietää.
Ainoa tapa suojata metatietoja on se, ettei palvelimella ole niitä. Ja ainoa tapa, ettei palvelimella ole niitä, on se, etteivät viestit kulje sen kautta. Että ne menevät suoraan laitteesta toiseen. Ilman välikättä. Ilman kirjaamista. Ilman ketään välissä, joka voisi merkitä muistiin, kuka puhui kenelle ja milloin.
Koska todellinen yksityisyys ei ole sitä, ettei kukaan lue mitä sanot. Se on sitä, ettei kukaan tiedä, että sanoit sen.